Muutama kuva kesälomalta. Nolle totutteli veteen, pitää huomattavasti enemmän kuin Sofi, mutta ei järkyttävä peto kuitenkaan.
Alla valokuvia Arron ja Nollen loppukesäisestä kohtaamisesta. Huomattiin että Nollella isommat tassut- eli varsinainen roikale tulossa. :-)
Syksy on jo hyvässä vauhdissa. Työt ovat alkaneet ja pojat ovat palanneet päiväkodin huomaan. Tämä kaikki tarkoittaa sitä että, koirat ovat yksin päivät. Alussa kävimme kotona kesken päivän, nyttemmin olemme muuttuneet laiskoiksi - syömme töissä. Ja seuraukset ovat sen mukaiset.
Vaikka jätämme Nollelle purkkeja rikottavaksi ja luita jyrsittäväksi, niin huomio kohdistuu pakostakin myös muuhun ympärillä olevaan omaisuuteen. Seinään tehtiin omat merkit ja kun seinää oli nihrattu tarpeeksi huomio siirtyi... Lattialla pienestä kolosta tuli raivon ja keskittymiskyvyn osoitus ja lattiaa revittiin hieman auki! Myös mattojen hapsut ovat kuin kutsu, tule tänne ja maista minua. ELi nyt on haudattu pysyvästi haaveet siististä kodista. Kaikki on siis ihanasti rempallaan, tarkoittaako se että elämme nyt onnellisina kaikki? :-) Kyllä. Työstressiä lukuunottamatta elämämme on aika täydellistä.
Ruuan koostumusta ajattelimme Nollella myös vaihtaa, syö nyt Hill'siä. Turkki on hyvä, silmät hyvät ja koira energisen oloinen, mutta koiralla on hurjat ilmavaivat. Mitenhän muilla Nollen sisarilla? Voisitte kommentoida jos luette sivua.
Mitähän muuta, Sofi on taas hyvässä kunnossa, ihottuma on kunnossa ja muutenkin alkaa elämä maistumaan. Nyt vain lenkkeily aamulla on tympeää kun olen kuin jousi kahden koiran välillä. Nollella kun sitä energiaa riittää jaettavaksi kokonaiselle pataljoonalle. Ja sofi liikkuu vain koska on pakko. ;-)
