Monikkala onNollen mielestä tosi huippujuttu. Kun sunnuntaina pakkasimme tavarat ja lähdimme kohti Mikkeliä pieni koira päätti ettei hän lähde mukaan. Ensimmäistä kertaa jouduin hakemaan Nollen "pakolla" mukaani. No tavallalan se lämmitti sydäntäni - ihankuin Nolle tuntisi paikkaan samaa vetoa kuin minä. Siis pisteet Nollelle - ainakin hengessä.
Pojat ja Nolle ovat siis pari päivää hoidossa vanhemmillani Mikkelissä. Tänään he olivat käyneet mökillä ja Nolle oli matkinut Sofia ja käynyt kastelemassa jalkansa vedessä ja sitten hurjasti kieriskelemään ruohikkoon. :-) Ja pojat pulikoivat vedessä. Huomenna lähden minäkin kohti Mikkeliä ja keskiviikkona haemme rokotukset.
Nolle oppii uusia taitoja kaiken aikaa Sofilta. Ja Sofi on tosi kärsivällinen opettaja. Aamulla Nolle herättää Sofin hyökkäämällä kimppuun, ja pojatkin ovat jo melkein tottuneet että ensimmäiset äänet aamuisin ovat örinää, joka välillä keskeytyy kimakoihin haukahduksiin. Minäkin kun joskus haluaisin nukkua rauhassa ( jos pojat ovat vielä unten mailla) niin eipä tuo ole mahdollista.
Ruokailutaidot ovat hieman jo kehittyneet - Nolle ei hyökkää Sofin ruuan kimppuun kun kieltää. Omenan kuoret, tomaatit ja salaatinlehdet! maistuvat hyvin, kun pöydältä on niitä tippunut. ;-)
Unet maistuvat Monikkalassa Sofinmallin mukaisesti sohvalla tai sitten Roopen vieressä - Roope kun pysyy paikallaan yön aikana. ;-) Tosin yleensä Nolle on Roopen jalkopäässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti